top of page

SEURAKUNNAN TOIMITILAT

KASKISTEN KIRKKO (Kirkkokatu 37)

​

Kaskisten kirkon on suunnitellut arkkitehti-professori Erik Kråkström ja alttaritaulun on maalannut Åke Hellman. Kirkko on ensimmäinen varsinainen kirkkorakennus Kaskisissa. Se valmistui 1965 ja sinne mahtuu 200 henkilöä. Kirkossa on sekä kirkkosali että seurakuntasali. Kirkkoon on esteetön kulku ja sieltä löytyy inva-wc, luiska ja induktiosilmukka.

​

​

​

SEURAKUNTAKESKUS JA KIRKKOHERRANVIRASTO (Raatihuoneenkatu 47)

​

Seurakuntakeskus remontoitiin vuosina 2008-2009. Pääurakoitsijana olivat suunnittelutoimisto Talotuuma Kristiinankaupungista ja arkktehtitoimisto Mattias Smeds Vaasasta. Uudessa seurakuntakeskuksessa on kirkkoherranvirasto, diakoniatoimisto, lasten ja nuorten kerhotilat sekä kahvilatilat.

​

​

​

HAUTAUSMAA, KAPPELI JA KELLOTAPULI (Herrmansintie)

​

Kaskisten hautausmaa jakaantuu vanhaan ja uuteen puoleen. Vanhalla puolella on haudattuna noin 1700 henkilöä. Uudella puolella, joka otettiin käyttöön noin 30 vuotta sitten, on haudattu noin kaksi ja puoli sataa henkilöä.

​

Hautausmaan yhteydessä sijaitseva kappeli on rakennettu vuonna 1954.

​

​

​

CAFÉ JOHANNES (Raatihuoneenkatu 47)

​

Seurakuntakeskuksen remontin yhteydessä kiinteistöön rakennettiin viihtyisä kahvilatila noin 25:lle asiakkaalle. Kesäkuussa 2009 avattu Café Johannes toimi alunpitäen vapaaehtoisvoimin, mutta sittemmin seurakunta on vuokrannut tilan yksityisyrittäjille. Tila on lämminhenkinen pysähdyspaikka niin Kaskisten asukkaille, kuin kaupungissa vieraileville turisteille ja retkiryhmille.

​

​

​

FREDRIKSBERG (Eskilsön saari)

​

Fredriksbergin saari sijaitsee Kaskisten kaupungin edustalla, aivan lossiväylän kupeessa. Saaresta kotisaareemme päin katsottuna Kaskinen näyttää parhaat puolensa. Saaren "synty" on sikäli erikoinen, että saaren kerrotaan muodostuneen laivojen painolastina olleesta materiaalista.

 

Vanhoista kuvista voimme nähdä, että saarella on ollut rakennuksia, joiden kivijalat ovat vieläkin saaressa paikallaan.Vanhemmat kaskislaiset kertovat pitäneensä saarta retkipaikkanaan 1900-luvun puolivälissä. Saaressa oli hyvä uimaranta. Silloin saareen tietenkin soudettiin veneellä. Tiedetään myös, että uimamaisterin arvon saadakseen on täytynyt uida 400 metrin pituinen matka kaupungin rannasta Fredriksbergiin, jota on myös kutsuttu Lillgrundiksi.

 

Kaskisten seurakunta on aloitteen johdosta päättänyt kunnostaa saaren seurakuntalaisten retkeilykäyttöön. Helpon lossiyhteyden ansiosta saari on oivallisen matkan päässä ja sopiva vaikkapa sunnuntaipäivien retkikohteeksi niin perheille kuin perheettömillekin. Tavoitteena on siivota saarta talkoovoimin ja rakentaa saarelle nuotiopaikka ja mahdollisesti pieni paviljonki istumapaikkoineen.

bottom of page